Siirry pääsisältöön

Tosi

Eilen tuli seurattua ihan huolella niin tosi-tv:tä kuin tosielämää. Katsoin nimittäin maanantaina alkaneen ja tallennetun Diilin, eilen alkaneen Suomen Unelmien poikamiehen ja Big Brotherin koosteen. Lisäksi luin netistä huolella Marja Tiuraa koskevan keskustelun.

Diilistä. Hjallis Harkimo on mielestäni arvostettava ja esimerkillinen liikemies. Hän on tehnyt todella paljon rahaa ja uskon, että sen eteen myös todella paljon töitä. Ihmisenä hän ei varmasti ole se helpoin ja mukavin, ainakaan sen kuvan perusteella mitä media antaa ymmärtää. Uskon myös, että hän on erittäin vahvasti oma itsensä ohjelmassa. Mutta entä kilpailijat - wow - ovatko he oikeasti suomalaisia liike-elämän ihmisiä vai näyttelijöitä? Milloin Suomessa ollaan muututtu noin ulkonäkökriittiseksi? Onko bisneselämä todellakin noin raakaa, että jos naama ei miellytä, niin sitten ei mitään toivoa, vaikka päätä riittäisikin? Samaa kategorisointia ja arvostelua ulkonäöstä tuli niin naisten kuin miesten puolelta.

Suomen Unelmien poikamiehestä. Hannu on söpö ja hyväkäytöksinen. Hän on iloinen ja avoin, eikä sanat takerru kurkkuun. Oikein loistava unelmien poikamies. Tyttöystäväehkokkaista en oikein päässyt selville, koska heitä oli niin monta. Vaikuttivat iloisilta ja tavallisilta ihmisiltä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Big Brother. Tällä kertaa talossa on ihan selvästi kaksi erilaista ryhmää. On ihan ok-fiksuja ja sitten loput... Oli mukava katsella, että slummin asukkailla riitti asennetta niin treenaamiseen, ruuanlaittoon kuin ihan siellä slummissa asumiseenkin. Kun taas paratiisin puolella ei näytä mikään olevan hyvin. No, jos elämä pyörii vain oman nenän ympärillä, niin ei kai sitä paljon voi odottaakaan. Ainut poikkeus paratiisissa on Esa A., joka voisi minun mielestä muuttaa perusilmeensä hieman iloisemmaksi. Mitne suun pielet edes saa noin alaspäin käännettyä.

Marja Tiura. Miksi Marja Tiuran lentolippu Thaimaasta Suomeen on nostettu noin surella kohulla pinnalle? Eikä kenenkään muun poliitikon saamia lahjoja muka tarvitse huomioida? Vai eikö muka kukaan muu politiikko ole saanut minkäänlaisia lahjuksia? Miksi Marja Tiura on suostunut tuollaiseen ryöpytykseen? Veikkaan, että kuka tahansa ottaisi lahjaksi lennon minne tahansa, jos sitä tarjotaan. Myös Marja Tiuraa tällä hetkellä arvostelevat varmasti ottaisivat. Ja miksi Marja Tiura ei saa suojella hänen tukijoitaan ja yhteistyökumppaneitaan? Minulla ei ole mitään Marjan tiuraa vastaan tai hänen puolestaan, mutta en vain ymmärrä miksi tästä asiasta on nostettu tällainen kohu. Onko se nykyaikaisen nopean ja ylitehokkaan median ansiota? Onko se ihmisten sinisilmäisyyden vuoksi? Onko takana jotain vielä suurempaa, jota halutaan peitellä ja Marja tiura on suostunut olemaan syntipukki tällaisessa pikkuasiassa? Minä vain toivon, että korruptio jää tähän, että puhutaan jostain sadoista euroista poliitikoille. Toivon, ettei nuo sataset muutu yritysten tuhansiin tai satoihin tuhansiin tulevaisuuden kauppoja tehtäessä. Ja toivon myös, että yksityiset yritykset tai yksittäiset ihmiset jää korruption jalkoihin kärsimään. En minä ainakaan halua mitää mahtivaltiota, jossa jyräävät vain valtion yritykset.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Le Creuset

Olen haaveillut jo pitkään kunnon padasta. Minulla on ollut pitkään valurautainen pata, joka sinänsä ajaa tehtävänsä, mutta on erittäin hankala puhdistaa. Le Creuset in padat ovat olleet jo pitkään toivelistalla, mutta ne ovat ainakin Suomessa olleet liian kalliita alennuksessakin. Le Creusetin padat ovat induktio-sopivia, ne voi pestä astianpesukoneessa ja niissä on keraaminen pinta, ettei ruoka pala kiinni. Kuten On the Way -postauksessa kerroin, kävimme Åren matkalla Stockholm Quality Outletissä. Ja siellähän oli Le Creusetin liike. Jeejee! :) Kaikki tuotteet olivat 2-laatua, eli hinnat olivat kerrankin kohdillaan, mutta silti tuotteille tuli elinikäinen takuu. Viat, joita padoissa oli, oli lähinnä värivirheitä, mikä ei ainakaan minun ruuanlaittoani haittaa. Meille päätyi soikea, punainen, 3,3l pata, joka on toiminut kuin unelma. Astianpesukoneessa pata tulee puhtaaksi, lämpenee induktiolla ja ruokaan ei tule metallin makua, kun sisäpinnalla on keraaminen pinnoite. Mitä pat

:)

Olipa isoja banaaneja kaupassa. Pakkohan niitä oli ostaa. :) Ovat vielä Reilun Kaupan banaaneja. :) Eivät edes mahtuneet omaan kiikkuunsa, vaan putosivat appelsiinien päälle. Jaffa-appelsiinit ovat muuten ihan älyttömän hyviä, todella mehukkaita. Vaikka kuvasta ei uskoisi, niin appelsiinit ovat ihan normaalikokoisia, eli vähän tennispalloja suurempia. :) S-kaupasta nämäkin herkut... :)

Erinomainen käsivoide ja muutenkin kuivan ihon pelastaja

Kovilla pakkasilla tuppaa kädet kuivumaan. Kasien kuivuessa myös kynnet hapertuu. Pitkän etsinnän jälkeen olen viimein löytänyt hyvän käsivoiteen. Se on Foreverin Aloe Propolis Creme . Voide sisältää aloeveraa, propolista eli mehiläisvahaa ja kamomillauutetta. Tuote ei sisällä ollenkaan vettä. Voide toimii hyvin niin kuiville käsille, jaloille kuin muillekin kuiville alueille. Sami sai melkoiset fros bitet poskiin, mutta rasvasi välittömästi sisälle päästyään propoliksella ja nyt ei ole enää mitään jälkiä. Minulla taas jalat kuivuvat ihan älyttömästi hikoillessa monoissa, pelikengissä ja tallustellessa biitsikentällä. Propolis-voiteella ne saan nopeasti pehmeiksi. Voide imeytyy erittäin nopeasti, eikä jätä tahmaista pintaa. Tuoksu on todella mieto ja voidetta on helppo levittää, vaikka se on melko paksua. Matkoilla ja aina käsilaukussa pidän L'Occitanen käsivoidetta , matkaversiona. Tämä käsivoide toimii myös hyvin. Se on paksua ja kosteuttaa kädet mukavasti. Imeytyminen voisi olla