Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2010.

Have a Great One!

Kuin Utahissa ikään toivotaan, että kaikilla on hyvä, tai oikeastaan loistava! Niin vuodenvaihde kuin tuleva vuosi!

Puhu oikein

Helsingin Sanomat ovat julkaisseet Suomi-nuoriso-sanakirjan . Sanakirjan höysteenä on juttu kielen muuttumisesta. ei taitaisi meidän äIti, aito stadilainen, ymmärtää enää paljoakaan. Eikä nuo sanat minusta ole slangia vaan nuosrten suosikkisanoja. Slangi on minusta Stadin murre, kuten Savossa, Karjalassa, Turussa, Porissa, Lapissa jne. on omansa. Ei kai murre noin nopeasti muutu kuin jutussa kerrotaan. Suosikkisana on nyt "jebaa". Jutun mukaan uusi sana, mutta minä väitiän toista. Kyllähän jep- ja jepa-sanoja on jo käytetty pitkään. Pelikentillä on kuulunut noita edellä mainittuja ja myöskin jabaa-huutoa jo toistakymmentä vuotta. Jutussa mainitaan myös kerran v:llä alkava sana, joka on minusta nuorison eniten käyttämä sana. Paikalla ei ole väliä, myöskään mielenlaadulla ei ole väliä, ei merkkaa onko hyvä vai huono juttu, mutta aina pitää lisätä v***u joka paikkaan. Milloinkohan sen suosio vähenee? Minä en ainakaan tykkää sanasta yhtään. Pahinta minusta vielä on, että v-sana

Hyvä naiset

Tällä kertaa suomalaiset naiskirjailijat. Hauskasti kuvaan tulleet kirjat olivat kaikki punaisilla kansilla, tai ainakin selkämyksillä. Mutta kirjailijoihin. Sofi Oksanen on uuden polven kirjailija, joka kirjoittaa todella sujuvaa ja vaikuttavaa tekstiä. Olen lukenut häneltä Stalinin lehmät ja Puhdistuksen. Baby Jane pitää vielä lukea jossain vaiheessa. Leena Lehtolaiselta olen lukenut lähes kaikki kirjat. Vain muutama uran alkuvaiheen teos on lukematta. Minne tytöt kadonneet on uusin Maria Kallio-sarjaan kuuluva dekkari. Kirja kertoo muslimiperheistä Suomessa. Satuin lukemaan kirjan huivipäiden keskellä Marokossa, joten tunnelma oli hyvin autenttinen. Kuten Maria Kallio-kirjat, myös monet muut Lehtolaisen kirjat ovat dekkareita. Lehtolaiselta on ilmestynyt joulun alla myös Taitoluistelun Lumo -niminen kirja, jossa kerrotaan kaikki taitoluistelusta. Selasin kirjaa vähän ennen joulua, mutta se on saatava luettavaksi kokonaan piakkoin. Leenan teksti on todella sujuvaa ja monipuolista, s

Ei lämmin luita riko

Noranblogista ei ole tulossa mitään tyyliblogia, mutta vaatteet ovat olleen jotenkin viime aikoina mielessä. Niinpä niistä on tullut otettua kuvia, huonoja sellaisia, ja kuviahan minä tänne halusin. Etelä-Suomessakin pakkaset ovat vilkkuneet jopa -20C alapuolella, joten on tarvittu kunnon talvivarusteita. Tuli huomattua, että minullahan on ihan kiva kirjo talvitakkeja. Kaikkia, paitsi turkkeja, tulee käytettyä ihan säännöllisesti. Eniten käytän kuitenkin lyhyttä villakankaista (Tom Taylor), koska se näyttää hyvältä, mutta sopii myös autoilijalle, pitkää valkoista (Vero Moda), koska ne näyttää hyvälle ja on lämmin, sekä pinkkia teknisempää (Peak Performance, koska se on lämmin ja sopii rennompaankin menoon. Tässä vielä koko talvirepertuaari poislukien kaksi turkkia, jotka ovat varastossa säilytyksessä, pitkä ja lyhyt, molemmat mustia ja kiharaista karvaa. Ovat perintöä Mummilta ja Isomummolta. Isomummon turkista tehtiin joskus Äitille lyhyt turkki, joka on löytyy nyt minulta. Ylähyllyl

Tyylikkäämpi huominen?

Valittelin vähän aikaa sitten, että tyyli on hukassa, eikä löydy mitään päällepantavaa. Tuli kaivettua vaatehyllyjä ja kyllähän sitä löytyi. Niitä tyylikkäämpiä vaatteita pitäisi vain käyttää, eikä piilotella taaimmaisena tai alimmaisena. Ongelmana mulla on, että henkarivaatteet ovat hieman piilossa. En näe niistä pääasiassa kuin yhden kerrallaan ja esim. paitapuseroita on jopa vaikea kaivaa esille, kun ovat taaimmaisena. Nyt laitoin jakut ja paitapuserot eturiviin, sillä ne mukavat hupparit muistan ja löydän kyllä, vaikka olisivatkin taaimmaisena. Samalla laitoin esille huivit, joita tykkään isojen korujen ohella käyttää paljon. Koruthan minulla ovat roikkuneet jo keväästä esillä. Nyt niitä on tullut jopa käytettyä, kun törmään niihin vaatteita ottaessani. Laitoin myös vyöt eturiviin, että käyttäisin niitä enemmän. Ne ovat olleet nimittäin ihan taaimmaisena, eikä ole tullut käytettyä kuin paria hassua. Komeroa penkomalla löytyi myös vaatteita, jotka olin täysin unohtanut. Mietin miks

Pukin tuomaa

Eihän meillä aikuisten luona pukki käynyt, mutta lahjoja tuli silti muutamia. Minäkin olin ollut sen verran kiltti, että sain pari pakettia ja pari kirjekuorta. En oikein osannut vastata mitään, kun minulta kysyttiin mitä haluan lahjaksi. Tuntui, että minulla on kaikkea ja sitä mitä haluisin ei voi joko ostaa tai sitten sitä on vain vaikea ostaa. Tarvitsisin ihan oikeasti siistejä vaatteita, mutta eihän sellaista voi ostaa ilman sovitusta. Ja olisin halunnut lisää lomaa, lisää vapaa-aikaa ja muutaman kilon kropastani pois. Ei niin kovin helppoa... Paketeistä löytyi kuitenkin kaikkea kivaa. Pipoja ja hattujahan ei ole koskaan liikaa, joten niitä tuli mainittuakin kysyjille. Suojelusenkeli avaimenperäkin on aivan mielettömän ihana, oikein Swaroksin kivin koristeltu. Ja kun olen nyt innostunut lukemisesta ja ruuanlaitosta, niin kirjat ovat aina paikallaan. Riikka Pulkkisen Totta oli ykköstoive, lisäksi myös Jo Nesbo, jota tulikin oikein puoli tusinaa (Lepakkomies 1997, Torakat 1998, Punar

Joulu meni jo

Joulu se mennä hupsahti ohi ihan sujahtaen. Eipä tuossa vapaapäiviäkään ollut kuin kolme. Lisää olis kaivannut, jo ihan nukkumisen vuoksi, saati sitten kaiken hauskan lisäämiseksi. Jouluaaton keli oli rapsakka. Pakkasta oli täällä pääkaupunkiseudullakin -25C. Mutta sekös teki kelistä kauniin. Aurinko paistoi ja paljasti puhtaat talven värit, sinisen ja valkoisen. Vihreän Aurinko Jouluruoka maistui hyvin. Tarjolla oli alkupalaksi lohitartaria, siikaa, savulohta, graavilohta, porocarpacciota, kotijuustoa ja paljon muita herkkuja. Varsinasiin jouluruokiin kuuluivat maksa-, lanttu-, peruna- ja bataattilaatikko, kinkku ja rosolli. Jälkiruokana oli vadelmajäädykettä ja glögi-juustokakkua. Harmi ettei yhtään kuvaa tullut otettua joulupöydästä tai muistakaan ruuista. Kuvaan sen sijaan pääsivät suklaat, joita tuli nautittua ihan liikaa, vaikka en niistä oikeastaan tykkääkään. Äiti oli pistänyt esille joulua parhaimmillaan. Oli kynttilöitä, lyhtyjä, tonttuja, poroja, kaikkea kaunista mitä joulun

Hyvää Joulua - Season's Greetings

Tyylin hakemista

Vuosien myötä olen tullut yhä kiinnostuneemmaksi tyylistä ja vähän muodistakin. Myös sisustaminen ja ruokajutut kiinnostavat yhä enemmän. Jo jonkin aikaa olen siis etsiskellyt ja hakenut omaa tyyliäni ja yrittänyt löytää niitä omia juttuja. Apuna minulla on ollut jo muutaman vuoden MinkkiP ja Tea , joiden kaapeista ja vaatehuoneista on päätynyt useampi asuste omaan garderoobiin. Samalla he ovat spekanneet, että mikä sopii minulle tyyliltä ja mallilta. Käytän paljon käytännöllisiä ja mukavia vaatteita. Tykkään huiveista ja joskus käytän isoja kaulakoruja. Haluaisin yleensä pukeutua hieman asiallisemmin ja tyylikkäämmin kuin mitä nyt pukeudun. Valitsen kuitenkin vaatteet yleensä vasta aamulla ja silloin mukavuus, helppous ja lämpö ovat pääroolissa. Esimerkiksi tänään minulla on päällä trikoopaita (Global Sport), lämmin liivi (Puma), farkut (Vero Moda, kirppislöytö) ja koristeena kaulaliina (Tie Rack). Kengät (Merrel) ovat myös mukavat talveen. Siäsllä kuitenkin työkengät (Jalas). Vaatte

Jotain rajaa

Hesarissa on juttu otsikolla "Ysiluokkalaiset listasivat epäsuosioon johtavat teinin tyylirikot" Apua, ei ole helppoa olla teini! Kaikki on tarkkaan rajoitettu, mitä saa pukea päälle, mitä harrastaa, mitä musiikkia kuunnella ja mitä ajatella. Ei minusta 1990-luvun KArkkilassa ollut ihan noin tiukkaa, vaikka kyllähän sielläkin nuoret luokiteltiin ja oli melkoisesti koulukiusausta. Itse oli sen verran oman tien kulkija, ettei juuri välittänyt muiden mielipiteistä, vaan teki minkä parhaaksi näki ja yritti olla mahdollisimman tasapuolinen kaikille muille. Vielä hirveämpää olisi ollut, jos tuossa listassa olisi ollut, että hyvä koulumenestys on tyylirikko, tai että ei saa olla köyhät vanhemmat. Pohjois-Tapiolan koululaisilla ei tosin sellaisia taida ollakaan. Tuon listan perusteella ymmärtää k yllä, että teinin elämä on rankkaa ja sitä pitää jotenkin purkaa. Mutta mistä tulevat noin rajoittuneet mielipiteet ja kapea maailmankatsomus? Luulisi, että suomalaisilla olisi hyvät näköal

Keskustelua

Kutsuin Marraskuun alussa kaikki testaamaan PB :tä messuille. Tämä lyhyt ja hyvin vähäsisältöinen postaus aiheuttikin keskusteluryöpyn blogissani. Anonyymit ihmiset kritisoivat minua tuotteen markkinoinnista ja arvostelivat kovaan sävyyn hyväuskoiseksi hölmöksi. Kommentteja postaukseen on tähän mennessä tullut jopa 51. Postaus on linkitetty myös Tiede-lehden keskustelupalstalle seuraavin saatesanoin: "Näköjään diplomi-insinööreilläkään ei riitä luonnontieteellinen koulutus". Keskustelu on minusta huvittava. Minä olen omien kokemusten ja oman tieteellisen ymmärryksen perusteella suositellut muille ihmisille tuotteen testausta, koska minulla on hyviä omia kokemuksia. Mutta tämä on joillekin maailmanpelastajille liikaa. Heistä koko tuote on huijausta, koska eivät ole saaneet valmistajalta tarkkaa teknistä selitystä tuotteen toiminnalle. Heidän mukaansa ainoa vaikuttava tekijä on lumevaikutus. Heillä ei ole käytännön kokemusta tuotteesta, eivätkä he ole tuotetta testanneet. Minu

Viimeisimmät kuulumiset

Ennen kuin päästään mun lupaamani lista loppuun, niin tässä viimeisimpiä kuulumisia. Väsymys. Viittaan tässä myös jo mainitsemaani aiheeseen stressi ja ruoka. Lomaviikolla tuli nukuttua mukavasti, jopa 12h per yö. Silti unta olisi vielä riittänyt enempäänkin. Lomaviikon jälkeen palattiin taas 7-8 tunnin yöuniin ja nyt ollaan taas niin uuvuksissa. Uupumus aiheuttaa stressiä, jota nyt on muutenkin sekä töiden että vapaa-ajan joulukiireiden takia, joten ei olla ihan parhaimmassa terässä. Stressi taas aiheuttaa mielihaluja. Joten hysin syksyllä alkanut kropanmuokkaus on saanut kovan kolauksen. Lisääntynyt sokeri taas väsyttää lisää ja ollaan aikamoisessa kierteessä. Onneksi joulu on pian ja moni deadline ajoittuu vuoden loppuun. Ensi vuosi voidaan siis aloittaa (taas) totuttelemalla kroppaan tiukkaan ruokavalioon ja yrittämällä stressata vähemmän. Väsymyt nimittäin meni viime viikolla jopa siihen pisteeseen, ettei voinut treenata ja olo oli surkea. Kolmen tunnin iltaunet tasoitti tilantee

Satsi luvattua

Tuli tuossa luvattua, että kirjoittelen muutamista aiheista. Ja kun tuli luvattua, niin kirjoitellaan sitten. Otetaan tähän satsiin Kynsilaukka, iloiset aikuiset, Talvisirkus ja Jackass 3D. Olen vetänyt muutamat biitsitreenit uudella ja upealla Biitsi.fi Areenalla Salmisaaren liikuntakeskuksessa. Ohjattavina on ollut lähinä aikuisia. On ollut hienoa huomata, että aikuisiltakin löytyy yhä innokkuutta, leikkimieltä ja virtaa. Nimittäin, kun aikuiset laitetaan hiekalle ja annetaan heille pallo, niin jalat liikkuvat, pallo lentää, mutta kuulo ja keskittymiskyky katoaa. Sinänsä ihailtavaa ja mahtavaa, mutta ohjaajan näkökulmasta hieman rasittavaa. ;) Biitsi.fi Areenan hiekka on koneistettua kvartsihiekkaa, joka on todella rankka alusta liikkua. Tämä ei onneksi ole haitannut aikuisia, vaan he juoksevat, ryömivät, heittäytyvät ja syöksyvät hiekkaan vielä viimeisilläkin voimillaan. Useinhan into loppuu, kun ei enää ole niin helppoa kuin aluksi, mutta hiekalla into voitta voimat ja mennään läh

Farang

Farang on moderni kaakkois-aasialaisen keittiön ravintola Töölössä. Aivan mieletön! Suosittelen ehdottomasti maistelumenuja ja viinimenuja niiden jatkoksi. Maut ovat todella upeita, puhtaita, rikkaita, monipuolisia ja maistuvia. Annoksissa on riittävästi ainakaan täyttämään minun vatsani ja viinit sopivat täydellisesti jokaiseen ruokalajiin. Pitää vaan varoa joutumasta kahden viinilasin koukkuun, siinä vaiheessa, kun laseja on neljä, on jo todella pulassa. Samana iltana tuli vierailtua myös Kallessa , siis Kaarle XII:ssa Kasarminkadulla. Kallehan on kuuluisa torstai-illoistaan. Silloin sinne kokoontuu erityisesti talouspuolen ihmisiä ja muitakin torstaina liikkeellä olevia. Kun oli pikkujouluaika kyseessä, niin paikalla oli entistä enemmän väkeä ja suurimmalla osalla puvut päällä. Tai ainakin niin minä tilanteen luin, vaikka en ennen paikalla ollut ollutkaan torstai-iltana. Narikan väki ei kuitenkaan ollut kovin pikkujoulutuulella, kun yritin tarjota säilytykseen ilmapalloista tehtyä

Rukan reissu kuvina

Rukalla tuli kaikkina kokonaisina päivinä laskettua ja kolmena päivänä hiihdettyä. Pakkasta oli -10C - -22C ja luonnonlunta 20cm. Lumetus oli päällä kaikkina arkipäivinä, joten lunta oli kuitenkin rinteissä ja vähän ympäriläkin enemmän. Lumetus vain toi rinteisiin vähän ylimääräistä kosteutta, joka kovensi olosuhteita melko lailla. Taukoja piti pitää maksimissaan 1,5h jälkeen, vaikka oli mononlämmittimet ja hyvät varusteet päällä. Pakkanen toi haasteita myös hiihtoladulle, kun tällä hetkellä etenen vain luistelutyylillä. Yli -20 C pakkasessa se ei nimittäin ole paras laji, kun luistoa ei vaan ole. Joka päivä satoi lunta, mutta ei sitä kovin paljon viikon aikana kertynyt kokonaisuudessaan. Kahtena päivänä tuli laskettua suksilla ja neljänä laudalla. Suksilla laskeminen on minulla vähän haasteellista, vaikka nyt onkin paljon rennommat sukset kuin kilpapuikkarit, koska oikea lonkankoukistaja on niin jumissa, että koko reisi puutuu jo ensimmäisessä laskussa. Onneksi oli PB -tarroja mukana.

Herkkuja

Hieman aikaa sitten vietimme illalliskutsuja residenssissämme. Paikalla oli 7 henkilöä ja tarjolla oli Veneton (ITA) alueen tyyliin tehtyä ruokaa sekä herkullisia viinejä. Tarjolla oli tervetuliaissnackiksi patonkia pestolla sekä oliivi- (tapenade) ja tomaattitahnalla kuohuviinin kera. Alkuruokana oli kasviksia ja vihanneksia eri tavoin tehtynä. Sieltä löytyi rosmariiniporkkanoita, keitettyä pinaattia ja papuja, rosmariiniperunoita, uunitomaatti-mozzarella-salaattia ja paistettua paprika-munakoiso-kesäkurpitsa-höystöä. Alkuruoan kanssa oli tarjolla valkoviiniä. Pääruokana oli rosmariinikanaa sipuli-purjo-pedillä vihersalaatin kera punaviinin siivittämänä. Ja kokonaisuuden kruunasi tuulihatut suklaakastikkeella sekä jäätelöt jälkiruokaviinin kera. Viinit täydensivät ruokailun todella upeasti. Valitettavasti ruuista tai kattauksesta ei ehditty kuvia ottamaan, mutta tässä viinipullot jälkiruokaviiniä lukuunottamatta. Rukan loman aikana alkoi tehdä mieli leipoa. Niinpä sunnuntai-iltana tul

Memento ja Christopher Nolan

Inception -elokuva teki niin suuren vaikutuksen upealla käsikirjoituksellaan, että oli pakko nähdä Christopher Nolan in vanhempiakin leffoja. Lauantai-iltana tsekattiin vasta tv:stäkin tullut Memento . Yhtä mielenkiintoinen ja päänsekoittava kuin Inceptionkin. Mun ajatukset eivät ainakaan pysyneet koko aikaa mukana, niin lennokasta ja kimuranttia oli meno. Mutta hienoa ja tarkasti suunniteltua! Kyllä Christopher Nolan on vaan loistava käsikirjoittaja. Nyt sitten katselulistalle Following (1998), Insomnia (2002), Batman Begins (2005), The Prestige (2006), Yön ritari (The Dark Knight, 2008), The Dark Knight Rises (esituotannossa). En muista olenko nähnyt Batmaneitä, mutta ne pitää silti katsoa ihan uudella silmällä ja ajatuksella.

Kiitos Mauro!

Mauro Berruto , joka toimi Suomen miesten lentopallomaajoukkueen valmentajana vuodesta 2004 lähtien, suuntaa uusiin hassteisiin ja jättää Suomen maajoukkueen . Mauro kirjoitti suomalaisille kirjeen , jossa hän kiittää kaikki suomalaisia, jotka olivat hänen tukenaan ja mukanaan viemässä suomalaista mieslentopalloa eteenpäin. Kuva on otettu Power Cupissa, jonka hän mainitsee yhtenä hienoimpana kokemuksena. Uskon, että Mauro teki yhtä suuren vaikutuksen koko suomalaiseen lentopallokansaan kuin se teki häneen. Niinpä luotankin siihen, että hänen jalanjälkiään halutaan seurata ja pitää suomalaismiesten menestys yhtä korkealla kuin minne Mauro sen vei. Mauron saavutukset ovat kiistattomia. Hän on todella hyvä valmentaja ja niillä taidoilla saanut pienestä Suomesta, jossa kärsitään pelaajapulasta, maailman luokan haastajan niin olympiavoittajialle, maailmanmestarille kuin muillekin huippumaille. Lentopallo on Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenmaissa laskettuna laajimmalle levinnein 220:llä

Woouuu!!

Viimeiset pari viikkoa ovat menneet niin hurjalla vauhdilla, ettei monista uusista ja upeista kokemuksista ole ehtinyt kirjoitella. Nyt nautitaan Suomen talvesta Rukalla viikon verran. Täydellinen paussi hektiseen syyskauteen ennen joulurutistusta. Mutta tuleman pitää juttua seuraavista: - Farang - "Kalle" torstai-iltana - Kynsilaukka - Leikkivät aikuiset - Talvisirkus - Jackass 3D - Italia talvikeleillä - Italian lentopallo, naiset ja miehet - Illainen Veneton keittiön tyyliin - Loistavat viinit - Superkeskustelu minun blogissa - Taas lentomatkustamisesta - Naislentopalloa Suomessa - Stressi ja ruoka Ja lisää aiheita tulee varmasti lisää taas ennen seuraavaa postausta. -

Future Females 2nd Meet-up

Future Female on verkosto, jossa on mukana naisia, jotka ovat kiinnostuneet digitaalisen maailman mahdollisuuksista. Future Female on perustettu syyskuussa 2010, juttu perustamisesta . Minä olin eilen mukana kuuntelemassa ja hiukan myös verkostoitumassa Future Femalen toisessa Meet-upissa. Tilaisuudessa oli kaksi vahvaa naista puhumassa yrittäjyydestään digimaailmassa: Helene Auramo ( Zipipop ) ja Ulla-Maaria Engeström ( Thinglink ). Helene kertoi perustamastaan sosiaalisen median konsultointiyrityksestä Zipipop, sekä muista sivuhankkeistaan, kuten Indiedays , Styleloving , Style the City ja Digitytöt . Ulla-Maaria Engeström taas kuvaili oman tuotteensa (kuvien linkitys) synnyttämisprosessia, jonka aikana syntyi myös matkatoimisto Nopsa Travels . Oikein kiinnostavat puheet molemmilta. Kyllä molemmat saivat myön minun aivosoluni miettimään mitä minä haluaisin luoda ja missä minä haluaisin oikeasti olla mukana koko sydämelläni. Yrittäjyys, innovointi ja tekniikka katsotaan usein mieste

Viimaa ja poronkieltä

Pääkaupunkiseudulla on talvi, jeejee! Mutta jeejee vain niin kauan, kun ei tuule ja ole tuota jäätävää viimaa. Normaaleissa talvivarustuksissa ei nimittän tarennut kulkea ollenkaan, kun tuulen lonkerot menivät niin takin alle, farkkujen sisään, saappaisiin kuin korvien väliin. Todella ikävää jo pelkästään siksi, että lämpeneminen kestää useita tunteja. Onhan se toki pukeutumiskysymys, että pärjääkö kelissä kuin kelissä, mutta aina ei vaan ole mahdollista pukeutua kuin Etelämantereella, kyllä tavallisten talvivaatteiden pitäisi olla riittävä varustus. Erityisesti viima on pahimmillaan Helsingin Keskustassa, jossa kaduista tulee melkoisia tuulitunneleita. Kyllähän merikin oman buustauksensa antaa, ainakin erilailla kuin vaikka Vantaalla. Kohtalaisen käsityksen viiman purevuudesta saa myös bussipysäkeillä, jotka yleensä on sijoitettu hyvinkin avoimille paikoille.Ja kun autot paahtavat vielä ohi tuoden turbulenssia, niin on vaikea päästä mitenkään pakoon. Se siitä tilityksestä, siirrytään

Viikonloppu viihteellä

Viikonloppu meni vahvasti levon ja viihteen merkeissä. Paikkana oli perjantai-illasta sunnuntaiaamuun Himos. Perjantaina kaunista kuunneltavaa ja iloista katsottavaa tarjosi Jenni Vartiainen . Jennin laulu oli todella upean kuuloista livenä ja hän oli todella läsnä, oikein mukavaa. Lisämaustetta settiin tarjosi basisti, joka hymyili koko ajan ja antoi varmasti kaikkensa yleisön viihdyttämiselle. Jäimme kuitenkin pohtimaan, että miksi suomalaiset artistit eivät tee mitään sirkustemppuja tai vaihda asuja tai esiinny lavalla muuten kuin laulaen. Minulla kun on musitijälki viime kesän P!NKin keikasta ja toissakesäisestä Madonnan showsta, niin jäi kaipaamaan jotain muutakin kuin pelkkää laulunluritusta. Jennnin nautittava esitys kruunasi illan kaikesta känniläisten örvellyksestä huolimatta. Taisi olla muutamat pikkujoulut menossa, kun niin piti töniä, kaataa drinkkiä toisten niskaan, riisua paitaa ja housuja, käydä käsiksi jokaiseen vastaantulijaan ja olla muuten vaan täysi idiootti. Lattia

Iloja syksyyn

Vielä ei olla joulukuussa, joten on syksy. Ulkona vallitsevasta väristä voisi jo kuvitella talven olevan päällä vahvasti, mutta toisin on kalenterin mukaan. Kyllä tuo lumi silti on suuri valaitus syksyn pimeyteen. En halunnut nimittäin uskoa, että marraskuun pimeys painaisi päälle, mutta kyllähän se alkoi viime viikolla jo pikkasen tuntua. Lumi on siis tervetullut. Lumen lisäksi syksyyn pukkaa iloa myös villiintyneistä orkideoista ja muista rehevistä viherkasveista. Kolmessa orkideassa on lähemmäs parikymmentä kukkavartta. Myös joulukaktus on alkanut kukkimaan meidän iloksemme.

Jännitystä elämään

Viime aikoina on luotu jännitystä elämään lähinnä unissa, mutta eilen saatiin sydän pumppaamaan verta ihan konkreettisesti. Olen nähnyt viime aikoina jos mitä kummallisimpia unia, joissa ei vaaraa ole kammoksuttu. esimerkiksi viime viikolla näin unta, että Viking Line kaatui tiukassa käännöksessä. Laivasta kuitenkin irtosi ohjaamo ja pari ylintä kerrosta omaksi aluksekseen. Samana yönä näin myöskin, että jäin itse hiekkapatjan alle, kun Biitsi.fi Areenalle työnnettiin lisää hiekkaa. Viime yönä näin unta, että hampaani tippuivat. Toivottavasti nämä unet tästä helpottuvat, että draama jäisi vain hereilläoloaikaan. Eilen nimittäin meinasin jäädä rekan alle. Ajoin Karhusaarentietä, eli Kehä I:sen ja Länkkärin välipätkää, kun Nokian kohdalla valot vaihtuivat keltaisiksi ja päätin jarruttaa, etten mene päin punaisia. Takana tullut rekka ei kuitenkaan ollut ajatuksissa pysähtyä samoihin valoihin. Rekka alkoi jo kiemurrella viereiselle kaistalle, kun huomasin sen lähestyvän. Niinpä painoin kau

Väsynyt, mutta onnellinen

Tälle syksylle tuli buukattua aika paljon ohjelmaa. Erilaisia illanviettoja, viihdettä, kulttuuria, sporttijuttuja, lomaa, juhlia ja vaikka mitä. Nyt mennään marraskuun puolivälissä, eli vahvasti lähempänä syksyn loppua. Tämä siis tarkoittaa, että monet menot on jo takanapäin. Sieltä löytyvät parit illalliset, kaveritreffit, tatteria, valmistujaisia, lentopallo-otteluita, sirkusta, sporttitreffejä, yhdet pikkujoulut, messut ja mitä vielä... Syyskuun alusta jouluun on 17 viikkoa, siis 17 viikonloppua täynnä aktiviteettiä. Nyt on takana 11, joista en yhtäkään vaihtaisi pois, vaikka olo on tänäänkin melko väsynyt, mutta onnellinen. Unet ovat jääneet monena viikonloppuna lyhyiksi, jotta on saanut kaiken kivan mahdutettua. Sinänsä huono yhtälö, koska viikonloppuina on tullut suoritettua myös entistä enemmän liikuntaa ja kaikillahan on tiedossa, että lihakset tarvitsevat unta, eli leopa, entistä enemmän käytön jälkeen. Viimeisimpänä viikonloppuna perjantaina vietettiin firman pikkujouluja. S

Mahtavaa uskollisuutta

Eilen kävimme MinkkiP:n kanssa katsastamassa LML-ottelua ja samalla onnittelemassa 25-vuotiasta. Matsissa pelasivat sarjataulukon 4. HPK ja 6. Pieksämäki Volley, siis kaksi viimeisintä liigajoukkuettani. HPK aloitti kangerrellen, mutta vei lopulta ottelun selvästi 3-0. HPK:n vahvuuksina olivat syöttö, puolustus ja hyökkäys. Upeita hakuja ja mahtavia venymisiä, kovia lyöntejä ja tehokasta passityöskentelyä oli mukava katsella. Pieksämäen eduksi ei oikein voi mainita mitään, sillä peli takkusi vastaanotosta lähtien. Syöttö oli ajoittain tehokas, mutta ei silläkään edes erää voitettu. Ottelua oli seuraamassa myös bussilastillinen pieksämäkeläisiä vanhoja herroja. Keski-ikä tuolla ryppäällä oli varmaankin lähempänä 80 vuotta. Samat herrat ovat kiertäneet naisten ja jossain vaiheesa miestenkin otteluissa kymmeniä vuosia, eikä heitä pelota matkat eikä kelit, sillä eilenkin oli aikamoinen sumu ja pimeys ja matkaa Pieksämäeltä Hämeenlinnaan on useampi tunti. Samat herrat siis olivat jo minun a

Lisää herkkuja

Viime viikolla kirjoittelin herkullisesta chili con carne sta. Nyt on taas uusia herkkuja tullut tehtyä, nimittäin pizzaa, simpukoita, omenapannaria, intialaista settiä sisältäen pinaatti-juusto-paistosta ja kanaa tikka. Pizzasta tuli todella rapeapohjainen, kun käytössä oli Weberin grilliin tarkoitettu pizzakivi . Tarjolla oli kahdenlaista pizza alkupalaksi ennen simpukoita: parmankinkku-rucola ja kolmen juuston pizza. Simpukat oli maustettu thaimaalaisittain, eli liemessä oli käytetty perinteisten mausteiden sijaan kookosmaitoa, chiliä, inkivääriä, valkosipulia, sipulia, limen lehtiä ja sitruunaruohoa. Päälle ripoteltiin vielä tuoretta korianteria. Jälkiruokana tässä setissä oli omenapannaria jätskin kanssa. Seuraavan päivän illallinen oli intialaisen kettiön antimista. Alkupalaksi oli Coriander Co.:n pikkunaposteltavia pakkasesta. Uunissa niistä tuli oikein herkullisia ja raita sekä chilikastikkeet kruunasivat kokonaisuuden. Varsinaisena ruoka oli kanaa tikka ja juusto-pinaatti-pais

Kaikki SkiExpoon

Ensi viikonloppuna on Messukeskuksessa SkiExpo ja sen lisäksi myös BoardExpo, Lätkä&SäbäExpo, DigiExpo ja HifiExpo. SkiExpossa on uutuutena Timantti. TIMANTTI esittelee häikäisevät huippu-uutuudet! Timanttialueella, Skiexpon keskiössä, esittäytyvät kauden väline-, varuste- ja tekstiiliuutuudet – kukin merkki omalla osastollaan. Ja tuolta Timantista löytyy myös Power Balance . Minä olen saanut mukavaa tukea ja buustia PB:stä biitsiin, maastopyöräilyyn ja lentopalloon. Viime talvena tuli vähän hiihdettyä ja laskettua PB:n kanssa ja kyllähän liuku oli pidempi ja tasapaino parempi. Olkapää on saanut liikkuvuutta tarroista ja ranteet sekä kaula koristeita. Näistä ja monista muista kokemuksista tulen kertomaan myös messuilla, joten tule testaamaan!

Valoa pimeyteen

Jos nyt kolmannella kerralla onnistuisi. Pari kertaa olen nohevana yrittänyt maalata vain yhden saman, mutta olen maalannut koko tekstin... Asiaan. Syksy on pimeintä aikaa vuodessa, ainakin Etelä-Suomessa, kun lunta ei näy ja mustuutta on jo marraskuun alussakin kaksi kolmasosaa päivästä. Talvipäivän seisaukseenkin on vielä lähes pari kuukautta aikaa, joten tätä on vain kestettävä - tai tuotettava valoa muilla tavoin. Valo on myös hyväksi terveydelle: Adlux . Ja täältäkin lisää päivänvalosta. Loimaannorppa esitteli omassa blogissaan kuulokkeet , joilla voi työntää valoa päähän. Muita vaihtoehtoja on kirkasvalolamppu, sarastuslamppu ja muut valaitusratkaisut. Meillä kirkasvalo hoituu käyttövalaisimilla, joissa on täyden spektrin loisteputket. Loisteputket tuottavat kirkasta päivänvaloa oikealla lämpötilalla siten, että se vastaa auringon valoa. Meidän loisteputket löytyvät olkkarista. Ja keittiöstä. Loisteputkia ei valitettavasti saa ihan jokaisesta kaupasta. Meille ne on toimittanut A

Viivi ja Wagner Teneriffalla

Studio Pasila tarjosi eilen piristävän setin marraskuun pimeyteen, nimittäin Viivi ja Wagner matkasivat Teneriffalle . Tämähän oli toinen setti Viiviä ja Wagneria HKT:llä. Ensimmäisen mekin näimme toukokuussa 2007 Viivinä oli tälläkin kertaa Sari Siikander ja Wagnerina Risto Kaskilahti, todella loistavat valinnat. Mukana oli myös useampi muu näyttelijä, enemmän kuin edellisessä versiossa minun muistaakseni, nimittäin Oskari Katajisto oli parissa roolissa, lisäki mukana olivat Sanna Saarijärvi ja pari muuta ihan tuttua naamaa, mutta nimistä ei tietoa. Suosittelen tätäkin pläjäystä huumorin ystäville. Hauska ja viihteellinen, vaikkakin aika lyhyt.

Löytyykö jostain

Kun aloimme kerätä vuonna 2007 Villeroy&Bochin mustia Cascara -laseja, kuulimme, että niiden valmistus on loppumassa. Näitä tuotteita ei olekaan näkynyt kauppojen hyllyillä ainakaan Suomessa. Vai näkyykö? Kerro se meille, että saamme täydennystä hieman vajaaseen sarjaan. Ulkomaisista nettikaupoista tuotteita ainakin vielä löytyy. Tarve olisi juomalaseille (4 kpl): Ja samppanjalasille:

Herkkua Halloweeninä

Ihan vahingiossa tuli illallistettua Halloweeninä parin kaverin kanssa. Ja ihan vahingossa meidän kattauksemme on hyvinkin teemaan sopiva. Tarkoittaako tämä, että meillä voi illastaa vain Halloweeninä vai onko meillä aina Halloween? Ei sentään, mutta ensi kerralle tulee hankittua hieman eriväriset tabletit. :) Tarjolla oli chili con carnea salaatin, guacalmolen, maustamattoman jugustin, ranch-kastikkeen, sweet chili-kastikkeen, cheddar-jalopenojen, mozzarellatikkujen ja tortillalastujen kera. Todella herkullista, vaikka itse sanonkin. Chili con carne oli tehty naudan paistisuikaleista (800g, ulkopaisti), joka oli luomua. Lisäksi mukana oli 4 pientä luomusipulia ja 6 kynttä luomuvalkosipulia. Myös tomaattimurska (2prk) oli luomua kuten kolme chiliä. Laitoin myös Santa Marian chili con carne-mausteseoksen, jossa ei ole aromivahventeita, eli natriumglutamaattia (E621). Ja lopuksi Go Green kidney-papuja, luomua tottakai. Ensin lihat ruskeiksi pannulla, sitten sipulit joukkoon kuullottumaan

Vahva vastustuskyky asuu suolistossa

Paula Heinonen on luennoinut otsikon aiheella pitkin syksyä ympäri Suomea. Samasta aiheesta voi myös kuunnella Paulan esiyksiä Terveyden Tukipilareissa Paula Heinonen on koulutuksen ja omien kokemusten kautta kiinnostunut työhyvinvoinnista, terveydestä ja ruuasta. Hän kertookin tekemiensä tutkimusten ja omien kokemusten kautta millä ihminen saa kehostaan loistavasti toimivan kokonaisuuden. Kaiken hyvinvoinnin pohjana on on suoliston hyvinvointi. Nykyajan ruuassa on paljon keinotekoisia lisäaineita, jotka jumittuvat helposti kehoomme. Ne tukkivat suolistoa ja häiritsevät sen toimintaa. Niinpä suolisto pitäisi saada puhtaaksi, korjata paremmaksi ja ylläpitää sen toimintaa. Tähän toimii erinomaisesti Foreverin Aloevera , jolla on kehoa puhdistava vaikutus. Foreverin aloevera on 100% aloeveraa, joka on säilötty patentoidulla menetelmällä, että aloeveran hyvät ominaisuudet säilyisivät. Alovera mehut sisältävät vähintään 92% puhdasta aloeveraa. Kaikki Foreverin aloeverat ovat 100% luomuruok

Terveellisempi vaihtoehto

Molemmat ltapäivälehdet uutisoivat energia- ja virvoitusjuomien vaarallisuudesta. Ilta-Sanomat Iltalehti Jos energiaa haluaa, niin tässä terveellisempi vaihtoehto: Foreverin Aloe2Go, jossa on aloeveraa ja Pomesteenia antamassa virtaa ja energiaa. Ei lisättyä sokeria, ei lisäaineita, vaan täyttä luomua. Ja mistä niitä saa? Meiltä verkkokaupasta . Toki juodakin pitää, mutta siihen suosittelen itsetehtyä suolajuomaa. Eli liuottaa vuorisuolaa veteen ja pullottaa kylläisen liuksen. Lisää juomaan ruokalusikallisen suolaliuosta, niin nesteiden imeytyminen paranee ja keho saa tarvittavia suoloja. Pahaahan se on, joten pelkkä vesi+suolaliuos ei ole paras vaihtoehto. Jos haluaa juoda mehuja, niin 100% kylmäpuristetut mehut ovat ehdottomasti parhaita. Niissä on maku ja ravinteet tallella. Terveellinen urheilujuoma on taas Flow . Teho perustuu luonnontuotteisiin. Pohjana juomissa on mustikka-, omena-, puolukka- ja sitruunamehutiivisteitä. Juomissa ei ole lainkaan keinotekoisia maku- tai väriaine

Ajatuksia

Siskoni valmistui DI:ksi ja pidin hänelle pienen puheen, johon olin koonnut ajatuksia Virve Sammalkorven toimittamasta kirjasta Tartu hetkeen - Ajatuksia nuorille sankareille. Tässä muutamia hyviä: "Se, joka hulluttelematta elää, ei ole niin viisas kuin kuvittelee." La Rochefoucauld "Tee yksi ihminen onnelliseksi joka päivä - vaikkapa vain itsesi." Tony Petito "Kun sinä olet iloinen, Äiti sanoi, mina olen iloinen. Ja kun olet surullinen, minä olen surullinen, joten voit valita, oletko iloinen vai surullinen, voisit lakata ajattelemasta aina itseäsi ja ajatella vaihteeksi minua ja olla iloinen. Ja jos et voi valita vaan sinun täytyy olla surullinen, älä sitten murjota koko päivää vaan koeta päästä sen yli, jotta sinä ja minä voimme taas olla iloisia." Hal Sirowitz "Useimmat ihmiset ovat jotakuinkin niin iloisia kuin päättävät olla." Abraham Lincoln "Tässä maailmassa monet juoksevat onnensa perään kuin hajamielinen mies, joka etsii hattuaan, v

Tykkäätkö sinä asunnostasi?

Taloussanomat kirjoittaa Hypoteekkiyhdistyksen ja Asuntohypo-pankin varatoimitusjohtaja Ari Pauna sanoin asuntojen sopimattomuudesta suomalaisille. Ja suurelta osin minä olen samaa mieltä. Ainakin sen suhteen, että hyvin kartoitetaan ketä kiinnostaa muuttaa esim. Espoon Suurpellolle ja millaiseen asuntoon. Suunnitelmathan on tehty jo paljon ennen kuin asuntoja on edes alettu myydä. Katselimme pari vuottas sitten asuntoja itsellemme ja nyt on tullut vierailtua parissa uudessa kodissa, jotka kaverit ovat rakentanee tai ostaneet. Nykyäänhän pitää jokaiseen taloon rakentaa tosiaan inva-wc. Sinänsä ta-arvoista ajattelua, mutta toisaalta hieman epäkäytännöllistä ainakin pienessä asunnossa. Toiseksi varasto- ja kaappitilaa ei juuri löydy. Vaatehuoneita ei ole, tai jos on, niin sitten ei ole kaappeja. Keittiössä on äärimmäisen vähän säilytystilaa. Makuuhuoneet ovat todella pieniä, eikä niihin tahdo aina mahtua edes parisänkyä. Tottakai asunnot näyttävät hyvältä paperilla, kun ei ole huonekalu