Noran blog

Nyt puhutaan minun mielestä. Se on poukkoillut viime aikoina melkoista vuoristorataa. Suurinpana haastavana tekijänä on ollut väsymys ja siitä sekä myöskin energiavajeesta johtunut kiukkuuntuminen. Olen ollut viime aikoina melkoinen bitch, ainakin rakkaalle aviomiehelleni, Samille. Nyt ollaan lomalla ja muutoksen olemuksessa on voinut jopa tuntea. Lääkkeinä parempaan oloon ovat toimineet uni ja ajattelun vähentäminen. En myöskään ota stressiä syömisestä, vaikka ruokavaliota noudatankin parhaani mukaan. Pahin droppi tuli loman ensimmäisenä päivänä. Väsymys ultimoitui laivassa vietettyyn yöhön, jolloin uni oli suorastaan luokatonta. Varmaksi en tiedä, koska en mitannut Sleep Cyclella, mutta tuntuma oli hyvin vahva. Myös energiavaje oli todellinen, vaikkei liikuntaa matkustusta edeltäneeseen päivään sisältynytkään. Laivan tarjonta Bikini Challengelaiselle vain oli huono. Rahkaa oli hyvin mukana, mutta päivän pääateria jäi erittäin vajaaksi, kun en saanut mistään järkevää hiilihydraattia...

Ollaan melko lähellä Bikini Challengen niin sanottua kulminaatiopistettä, eli tavoitteen saavuttamista. Tässä projektin aikana on tavoitteet vain vahvistuneet ja selkiytyneet. Nyt haen tiukasti alle 65 kg painoa ja oman kotimittarin mukaan alle 20% rasvaprosenttia. Tavoite ei ole ihan vielä saavutettu, mutta tällä viikolla se tulee. Tällä viikolla on myös yksi vapaampi syöntipäivä, jolla voi sitten juhlistaa tuon tavoitteen saavuttamista. Piti kuvalla todistaa, että silmä on todella auki, vaikkei siltä tuntunut. Kun tavoite on saavutettu, on minun pakko panostaa treenaamiseen ja jaksamiseen. Nyt on väsy meinanut pilata treenit, koska jaksaminen on ollut tiukassa, mutta ruokavalioon sillä ei ole onneksi ollut vaikutusta. Eikä väsymys ole aiheuttanut mielihaluja ruuan suhteen. Tässä Bikini Challengen aikana on tullut erikoistuttua joihinkin ruoka-aineisiin, mm. rahkoihin. Täytyy sanoa, että Valion pehmeä maitorahka on ehdottomasti paras, mutta valitettavasti kallein. Onneksi rahk...

Jotenkin loman jälkeen on ollut lite trött. Ehkä junayöt eivät olleet kovin levollisia, rasitusta tuli hieman liikaa, herkkuruoka ei sopinut mun kropalle, hyytävässä kylmyydessä altistui joillekin viruksille tai jotain muuta. Oli syynä jokin noista tai sitten ei mikään, niin olo on silti kuin kuvan haukuilla. Kuva Uni siis maistuisi kellonajasta, lisääntyneestä valoisuudesta, loistavista ulkoilukeleistä, kiipeilyohjelmasta ja muista kivoista aktiviteeteistä huolimatta. Aamuisin on ollut virtaa ihan ok ja töihin olen päässyt ajoissa, mutta päivän mittaan väsymys puskee päälle, tuhina neässä lisääntyy ja päätä alkaa jomottaa. Toivottavasti viikonlopun unet palauttavat täydellisesti. :) Yksi ilta tällä viikolla jäi jo treenittömäksi tämän olon takia. Silloin illan täytti " Kohta 18 ". Suosittelen Jussi -patsaitakin ahminutta leffaa ihan kaikille. Leppoisa setti, mutta hyvinkin realistinen. Mitä tänä iltana? Ehkä Voice of Finland , jotta näkee miten biitsikamu pärjää tai...

Tällä hetkellä mielessä pyörii lähinnä seuraavaa: - miten saan tämän väsymyksen pois? - miten muistan kaiken? - paistaako aurinko tänään? - milloin ehdin golfaamaan? - millainen keli on lauantaina? - mitä istutan pihalle ja missä välissä? - millainen keli on sunnuntaina? - ostaako kiipeilyvaatteita täältä vai odottaako Åreen? - miten saisin jenkkakahvat pikapikaa pois? - jne...

Kiipeilyn myötä lisääntyneen ulkoilun vaikutukset ovat olleet järisyttävän suuret unen tarpeeseen. Kallioille  ei nimittäin mennä ihan vaan tunniksi, vaan yleensä siellä vierähtää vähintään kolme tuntia. Viikonloppuisin tuo ei ole mikään ongelma, kun liikkeelle voi lähteä heti aamutuimaan ja kotiin ehtii jopa ennen lasten nukkumaanmenoaikaa (mähän olen lapsi vielä). Arki-iltaisin sen sijaan illan tunnit eivät meinaa riittää millään, jos haluaa olla peiton alla ajoissa. Hanna the Sportslady kirjoittaa omassa blogissaa hyvistä unista näin (jutun lopussa ja linkissä enemmän). Voi kun ehtisikin nukkua tuon 8-10 tuntia yössä. Kahdeksan tuntia täyttyy onneksi edes silloin tällöin, mutta sekään ei riitä millään, jos takana on vaikka kolme tuntia kapuamista ulkoilmassa. Mistä siis lisää tunteja vuorokauteen? En joka aamu haluaisi nousta silmät sikkuralla ja olla päivän ensimmäiset tunnit aivan pihalla. Vaikka nämä auttavat, niin silti olisi kivempi, ettei myöskään joka aamu tarvitsisi...

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä siirryttiin kesäaikaan. Enhän minä lauantaina muistanut mitään muuttuvia aikoja ennakoida, kun olin ihan todella väsynyt. Niinpä sunnuntaiaamuna iski paniikki, kun en tiennyt, että onko kännykän kello oikeassa ja mitä se nyt mahtaa todellisuudessa olla. Niinpä googlettelin kännykällä maailman kellon ja huomasin onnekseni, että kännyn aika tulee ilmeisesti verkosta, huh! Aikaisemmin en ole huomannut mitään rajua muutosta tai vaikutusta kehossa enkä päässä kesäajan suhteen. Nyt olen kuitenkin ihan pihalla. En tiedä vaikuttiko viikonlopun menot, kuu vai kenties kesäaika, että väsyttää kovasti, pää on sekaisin ja mieli haluton. Sillä olihan tuota väsymystä jo ennen kesäaikaan siirtymistäkin lauantaina todella paljon. Sängystä on kutienkin noustu ja parissa pelissäkin on tullut oltua. Lisäksi työpäivää on uurastettu ja sosiaalisia kontaktejakin ylläpidetty. Olen siis ainakin fyysisesti läsnä, henkisyydestä en tiedä. Kesäaika ei tuonut mukanaan todellist...