Sehän on tiedossa, että ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat perinnöllisyys ja ympäristötekijät. Niiden perusteella tehdään valintoja ja eletään elämää eteenpäin. Mutta mikä meitä ohjaa sitten, kun niin sanotut valinnat on tehty ja koittaa arki?
Esimerkkinä. Opiskelemme ja valmistumme, haemme töitä tai meidät halutaan jonnekin töihin, teemme töitä ja selviydymme arjesta. Olemme tyytyväisiä, kun kaikki pyörii radallaan ilman sen suurempia murheita. Mutta sitten jonakin hetkenä yrityksellä alkaakin mennä huonommin, vaikka tekisimme aina parhaamme ainakin omalta osaltamme. Miksi, mikä ohjaa meidän tilannettamme ja saa meidät hyvän työtekijän pinteeseen?
Minä uskon siihen, että hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Ja että pahat saavat ainkin joskus kärsiä tekosistaan. Uskon myös siihen, että "paskan määrä on vakio", eli aina ei liidellä pilvissä, vaan on koettava myös huonoja asiota. Ainakin sen takia, että ymmärtäisi niin hyvien hetkien hyvyyden. :)
Mutta mikä meidät ohjaa niihin huonoihin tilanteisiin ja miksi tuntuu, että toisia koetellaan paljon enemmän kuin toisia. Toisilla tuntuu menevän hyvin kaikilla elämän alueilla, kun taas toisilla tuntuu olevan hankalaa kaikessa. Silti nämä kärsivätkin ihmiset jaksavat taistella ja uskoa huomiseen, mutei kuitenkaan loputtomiin.
Haluaisin tietää, että miten pystyisimme itse vaikuttamaan koettelmusten tasapainoon? Mitne pystyisimme pääsemään ylös suosta? Ja miksi ihmisiä, jotka tekevät vain pelkkää hyvää ja ovat hyviä ihmisiä, kiusataan välillä oikein urakalla? Ja miksi sitetn on ikuisia "Hannu Hanhia", joilla onnistuu kaikki?
Minä en oikein usko Jumalaan, vaikka kirkkoon kuulunkin. Uskon mielummin kohtaloon, mutta en siihenkään vahvasti. Olen insinööri ja hyvin tekinen sellainen. Minulle asiat tapahtuvat jonkun takia, eivät vain tapahdu. Ja siksi haluan tietää, miksi Maailma pyörii näin niinkuin pyörii.
Esimerkkinä. Opiskelemme ja valmistumme, haemme töitä tai meidät halutaan jonnekin töihin, teemme töitä ja selviydymme arjesta. Olemme tyytyväisiä, kun kaikki pyörii radallaan ilman sen suurempia murheita. Mutta sitten jonakin hetkenä yrityksellä alkaakin mennä huonommin, vaikka tekisimme aina parhaamme ainakin omalta osaltamme. Miksi, mikä ohjaa meidän tilannettamme ja saa meidät hyvän työtekijän pinteeseen?
Minä uskon siihen, että hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. Ja että pahat saavat ainkin joskus kärsiä tekosistaan. Uskon myös siihen, että "paskan määrä on vakio", eli aina ei liidellä pilvissä, vaan on koettava myös huonoja asiota. Ainakin sen takia, että ymmärtäisi niin hyvien hetkien hyvyyden. :)
Mutta mikä meidät ohjaa niihin huonoihin tilanteisiin ja miksi tuntuu, että toisia koetellaan paljon enemmän kuin toisia. Toisilla tuntuu menevän hyvin kaikilla elämän alueilla, kun taas toisilla tuntuu olevan hankalaa kaikessa. Silti nämä kärsivätkin ihmiset jaksavat taistella ja uskoa huomiseen, mutei kuitenkaan loputtomiin.
Haluaisin tietää, että miten pystyisimme itse vaikuttamaan koettelmusten tasapainoon? Mitne pystyisimme pääsemään ylös suosta? Ja miksi ihmisiä, jotka tekevät vain pelkkää hyvää ja ovat hyviä ihmisiä, kiusataan välillä oikein urakalla? Ja miksi sitetn on ikuisia "Hannu Hanhia", joilla onnistuu kaikki?
Minä en oikein usko Jumalaan, vaikka kirkkoon kuulunkin. Uskon mielummin kohtaloon, mutta en siihenkään vahvasti. Olen insinööri ja hyvin tekinen sellainen. Minulle asiat tapahtuvat jonkun takia, eivät vain tapahdu. Ja siksi haluan tietää, miksi Maailma pyörii näin niinkuin pyörii.
Radiossa sanottiin juuri, että jonkun tiedon mukaan meitä ei ohjaa ainakaan kohtalo vaan valinnat! Eli häh, jos teet valintoja, niin mikä niitä sitten ohjaa? MIkä ohjaa sinut valitsemaan juuri sen minkä valitset? Jos se ei ole kohtalo, niin mikä se sitten on? I'm confused! :O
VastaaPoista