Siirry pääsisältöön

Tekstit

Future Females 2nd Meet-up

Future Female on verkosto, jossa on mukana naisia, jotka ovat kiinnostuneet digitaalisen maailman mahdollisuuksista. Future Female on perustettu syyskuussa 2010, juttu perustamisesta . Minä olin eilen mukana kuuntelemassa ja hiukan myös verkostoitumassa Future Femalen toisessa Meet-upissa. Tilaisuudessa oli kaksi vahvaa naista puhumassa yrittäjyydestään digimaailmassa: Helene Auramo ( Zipipop ) ja Ulla-Maaria Engeström ( Thinglink ). Helene kertoi perustamastaan sosiaalisen median konsultointiyrityksestä Zipipop, sekä muista sivuhankkeistaan, kuten Indiedays , Styleloving , Style the City ja Digitytöt . Ulla-Maaria Engeström taas kuvaili oman tuotteensa (kuvien linkitys) synnyttämisprosessia, jonka aikana syntyi myös matkatoimisto Nopsa Travels . Oikein kiinnostavat puheet molemmilta. Kyllä molemmat saivat myön minun aivosoluni miettimään mitä minä haluaisin luoda ja missä minä haluaisin oikeasti olla mukana koko sydämelläni. Yrittäjyys, innovointi ja tekniikka katsotaan usein mieste...

Viimaa ja poronkieltä

Pääkaupunkiseudulla on talvi, jeejee! Mutta jeejee vain niin kauan, kun ei tuule ja ole tuota jäätävää viimaa. Normaaleissa talvivarustuksissa ei nimittän tarennut kulkea ollenkaan, kun tuulen lonkerot menivät niin takin alle, farkkujen sisään, saappaisiin kuin korvien väliin. Todella ikävää jo pelkästään siksi, että lämpeneminen kestää useita tunteja. Onhan se toki pukeutumiskysymys, että pärjääkö kelissä kuin kelissä, mutta aina ei vaan ole mahdollista pukeutua kuin Etelämantereella, kyllä tavallisten talvivaatteiden pitäisi olla riittävä varustus. Erityisesti viima on pahimmillaan Helsingin Keskustassa, jossa kaduista tulee melkoisia tuulitunneleita. Kyllähän merikin oman buustauksensa antaa, ainakin erilailla kuin vaikka Vantaalla. Kohtalaisen käsityksen viiman purevuudesta saa myös bussipysäkeillä, jotka yleensä on sijoitettu hyvinkin avoimille paikoille.Ja kun autot paahtavat vielä ohi tuoden turbulenssia, niin on vaikea päästä mitenkään pakoon. Se siitä tilityksestä, siirrytään ...

Viikonloppu viihteellä

Viikonloppu meni vahvasti levon ja viihteen merkeissä. Paikkana oli perjantai-illasta sunnuntaiaamuun Himos. Perjantaina kaunista kuunneltavaa ja iloista katsottavaa tarjosi Jenni Vartiainen . Jennin laulu oli todella upean kuuloista livenä ja hän oli todella läsnä, oikein mukavaa. Lisämaustetta settiin tarjosi basisti, joka hymyili koko ajan ja antoi varmasti kaikkensa yleisön viihdyttämiselle. Jäimme kuitenkin pohtimaan, että miksi suomalaiset artistit eivät tee mitään sirkustemppuja tai vaihda asuja tai esiinny lavalla muuten kuin laulaen. Minulla kun on musitijälki viime kesän P!NKin keikasta ja toissakesäisestä Madonnan showsta, niin jäi kaipaamaan jotain muutakin kuin pelkkää laulunluritusta. Jennnin nautittava esitys kruunasi illan kaikesta känniläisten örvellyksestä huolimatta. Taisi olla muutamat pikkujoulut menossa, kun niin piti töniä, kaataa drinkkiä toisten niskaan, riisua paitaa ja housuja, käydä käsiksi jokaiseen vastaantulijaan ja olla muuten vaan täysi idiootti. Lattia...

Iloja syksyyn

Vielä ei olla joulukuussa, joten on syksy. Ulkona vallitsevasta väristä voisi jo kuvitella talven olevan päällä vahvasti, mutta toisin on kalenterin mukaan. Kyllä tuo lumi silti on suuri valaitus syksyn pimeyteen. En halunnut nimittäin uskoa, että marraskuun pimeys painaisi päälle, mutta kyllähän se alkoi viime viikolla jo pikkasen tuntua. Lumi on siis tervetullut. Lumen lisäksi syksyyn pukkaa iloa myös villiintyneistä orkideoista ja muista rehevistä viherkasveista. Kolmessa orkideassa on lähemmäs parikymmentä kukkavartta. Myös joulukaktus on alkanut kukkimaan meidän iloksemme.

Jännitystä elämään

Viime aikoina on luotu jännitystä elämään lähinnä unissa, mutta eilen saatiin sydän pumppaamaan verta ihan konkreettisesti. Olen nähnyt viime aikoina jos mitä kummallisimpia unia, joissa ei vaaraa ole kammoksuttu. esimerkiksi viime viikolla näin unta, että Viking Line kaatui tiukassa käännöksessä. Laivasta kuitenkin irtosi ohjaamo ja pari ylintä kerrosta omaksi aluksekseen. Samana yönä näin myöskin, että jäin itse hiekkapatjan alle, kun Biitsi.fi Areenalle työnnettiin lisää hiekkaa. Viime yönä näin unta, että hampaani tippuivat. Toivottavasti nämä unet tästä helpottuvat, että draama jäisi vain hereilläoloaikaan. Eilen nimittäin meinasin jäädä rekan alle. Ajoin Karhusaarentietä, eli Kehä I:sen ja Länkkärin välipätkää, kun Nokian kohdalla valot vaihtuivat keltaisiksi ja päätin jarruttaa, etten mene päin punaisia. Takana tullut rekka ei kuitenkaan ollut ajatuksissa pysähtyä samoihin valoihin. Rekka alkoi jo kiemurrella viereiselle kaistalle, kun huomasin sen lähestyvän. Niinpä painoin kau...

Väsynyt, mutta onnellinen

Tälle syksylle tuli buukattua aika paljon ohjelmaa. Erilaisia illanviettoja, viihdettä, kulttuuria, sporttijuttuja, lomaa, juhlia ja vaikka mitä. Nyt mennään marraskuun puolivälissä, eli vahvasti lähempänä syksyn loppua. Tämä siis tarkoittaa, että monet menot on jo takanapäin. Sieltä löytyvät parit illalliset, kaveritreffit, tatteria, valmistujaisia, lentopallo-otteluita, sirkusta, sporttitreffejä, yhdet pikkujoulut, messut ja mitä vielä... Syyskuun alusta jouluun on 17 viikkoa, siis 17 viikonloppua täynnä aktiviteettiä. Nyt on takana 11, joista en yhtäkään vaihtaisi pois, vaikka olo on tänäänkin melko väsynyt, mutta onnellinen. Unet ovat jääneet monena viikonloppuna lyhyiksi, jotta on saanut kaiken kivan mahdutettua. Sinänsä huono yhtälö, koska viikonloppuina on tullut suoritettua myös entistä enemmän liikuntaa ja kaikillahan on tiedossa, että lihakset tarvitsevat unta, eli leopa, entistä enemmän käytön jälkeen. Viimeisimpänä viikonloppuna perjantaina vietettiin firman pikkujouluja. S...

Mahtavaa uskollisuutta

Eilen kävimme MinkkiP:n kanssa katsastamassa LML-ottelua ja samalla onnittelemassa 25-vuotiasta. Matsissa pelasivat sarjataulukon 4. HPK ja 6. Pieksämäki Volley, siis kaksi viimeisintä liigajoukkuettani. HPK aloitti kangerrellen, mutta vei lopulta ottelun selvästi 3-0. HPK:n vahvuuksina olivat syöttö, puolustus ja hyökkäys. Upeita hakuja ja mahtavia venymisiä, kovia lyöntejä ja tehokasta passityöskentelyä oli mukava katsella. Pieksämäen eduksi ei oikein voi mainita mitään, sillä peli takkusi vastaanotosta lähtien. Syöttö oli ajoittain tehokas, mutta ei silläkään edes erää voitettu. Ottelua oli seuraamassa myös bussilastillinen pieksämäkeläisiä vanhoja herroja. Keski-ikä tuolla ryppäällä oli varmaankin lähempänä 80 vuotta. Samat herrat ovat kiertäneet naisten ja jossain vaiheesa miestenkin otteluissa kymmeniä vuosia, eikä heitä pelota matkat eikä kelit, sillä eilenkin oli aikamoinen sumu ja pimeys ja matkaa Pieksämäeltä Hämeenlinnaan on useampi tunti. Samat herrat siis olivat jo minun a...